TAHTO JA HALU - TAHDON MYSTEERIO
(koonnut Pirkko Carpelan)

”Koneellisella tajunnalla tarkoitetaan tavallista jokapäiväistä tajuntaamme, jota useimmat ihmiset käyttävät suurimman osan ajastaan. Tai paremminkin koneellinen tajunta käyttää heitä.

Luova tajunta on aktiivinen omasta aloitteestaan ja toimii omaehtoisesti oman luontonsa syvyyksistä lähtien. Luova tajunta on perusteitaan myöten optimistinen. Optimismi pysyy yllä epämiellyttävistä ärsykkeistä huolimatta vieläpä silloinkin kun optimismille ei ole perusteita. Luova mieli rakastaa silloinkin kun siihen ei ole syytä, on onnellinen vaikka onnellisuuden aihetta ei olisikaan ja luo siitä huolimatta että mahdollisuuksia luovaan toimintaan ei ole. Luova tajunta rakentaa täten ”taivaan helvetin epätoivoon”.

Sangharakshita, Tajunta – koneellinen ja luova

Seuraavat otteet on poimittu tekstin lopussa mainituista lähteistä. Lopussa on myös prinsiippitaulukko.

Ihmisen himot ja fyysiset aistit ovat sisäisen ihmisen kasvun esteenä. (SO1, 492.)

…kun Brahmâ tahtoo luoda maailman uudelleen ja synnyttää jälkeläisiä tahtonsa avulla neljässä olotilassa (neljässä olentojen järjestelmässä), joita kutsutaan jumaliksi (dhyâni-chohaneiksi), demoneiksi (ts. aineellisemmiksi devoiksi), alkuunpanijoiksi (pitreiksi) ja ihmisiksi, ”hän kokoaa mielensä kuin joogassa”. SO2, 59

Okkultismissa vallitsee omituinen laki, jonka tuhansien vuosien kokemus on todennut ja todistanut; se on myös ilmennyt lähes kaikissa tapauksissa niinä viitenätoista vuotena, jolloin Teosofinen Seura on ollut olemassa (v. 1889). Niin pian kuin joku lupautuu ”kokelaaksi”, ilmenee tiettyjä okkulttisia seurauksia. Ensimmäinen näistä on se, että kaikki mikä on piilossa ihmisen luonnossa työntyy esiin: hänen virheensä, tapansa, ominaisuutensa tai tukahdutetut halunsa, olivatpa ne sitten hyviä, huonoja tai merkityksettömiä. EO 27

Eros ihmisessä on neron tahto, joka luo suuria maalauksia, suurta musiikkia, asioita, jotka elävät ja palvelevat ihmissukua. Sillä ei ole mitään yhteistä eläimellisen luomishalun kanssa. Tahto on korkeammasta manaksesta. Halu on seuraus erillisyydestä ja tähtää itsen tyydytykseen aineessa. Korkeamman egon ja alemman välillä avautuva polku mahdollistaa egon vaikutuksen persoonalliseen itseen. Ope 105

Ihmisen on vartioitava ajatuksiaan. Viiden minuutin ajatus voi pilata viiden vuoden työn, ja vaikka viiden vuoden työ kuluu nopeammin toisella kerralla, aika on kuitenkin menetetty. Ope 89

Ajatus syntyy ennen halua. Sillä, mitä kutsumme ruumiin haluiksi, on alkuperänsä ajatuksessa. Ajatus vaikuttaa aivoihin, alemman manaksen ollessa välittäjä, aivot vaikuttavat fyysisiin elimiin ja sitten halu herää. Ulkoinen ärsyke ei herätä ruumiin elimiä, vaan ajatuksen vaikuttamat aivot. Väärä ajatus on sen vuoksi tapettava ennen kuin halun voi sammuttaa.

Halu on seuraus erillisyydestä ja tähtää itsen tyydytykseen aineessa. Liha taas on tottumusasia. Se toistaa mekaanisesti hyvän yhtä hyvin kuin huononkin impulssin siihen tehdyn vaikutuksen mukaisesti ja jatkaa sen toistamista. Ei liha ole aina alkuperäinen kiusaaja, vaikka se voi toistaa automaattisesti sille annettuja liikkeitä ja tuoda siten kiusaukset takaisin. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä alempi manas mielikuviensa avulla johtaa lihan kiusaukseen. Siten ruumis saa automaattisesti aikaan toistamisen.

Tästä syystä ei ole totta, että pahassa voimakas ihminen voisi äkkinäisen muuttumisen kautta tulla yhtä voimakkaaksi hyvässä kuin hän oli aikaisemmin pahassa. Hänen käyttövälineensä on liian tahriintunut, ja hän voi parhaassa tapauksessa vain neutraloida pahaa tasoittamalla niitä karmallisia syitä, jotka hän on pannut liikkeelle, ainakin tämän ruumiillistuman ajan. Emme voi ottaa tyhjää sillitynnyriä ja käyttää sitä ruusuöljyä varten; puuhun on imeytynyt sillivettä.

Kun pahat impulssit ja pyrkimykset ovat painautuneet fyysiseen luontoon, niitä ei voi heti muuttaa päinvastaisiksi. Ruumiin molekyylit ovat kohdistuneet kâmalliseen suuntaan, ja vaikka niillä on riittävästi ymmärrystä huomata ero oman tasonsa asioiden välillä, ts. välttää itselleen vahingollisia asioita, ne eivät voi ymmärtää suunnanmuutosta, johon impulssi tulee toiselta tasolta. Jos niitä pakotetaan liian rajusti, sairaus, mielenvikaisuus tai kuolema on seurauksena. Ope 190-191

Jos ajatukset kohdistuvat syömiseen, juomiseen ja intohimoihin, silloin tajunta on kâma-lokisella tasolla, joka on pelkkä eläimellisten vaistojen taso. Ope 118

Jos ihminen sairauden tai pitkän tottumuksen vuoksi ei voi olla syömättä lihaa, niin syököön sitä. Se ainoastaan hieman hidastuttaa hänen kehitystään. Sillä on huomattava, että pelkästään ruumiilliset toiminnot ja teot ovat paljon vähemmän tärkeitä kuin se, mitä ihminen ajattelee ja tuntee, mitä haluja hän mielessään hautoo ja minkä sallii juurtua ja kasvaa. – TA
[Mutta] lihan syöminen vahvistaa himoluontoa ja halua hankkia omaisuutta, joten se vaikeuttaa taistelua alemman luonnon kanssa. EO 17

Kâma-manasinen tajunta on astraalitasoista pahin, kâmallinen ja kauhea. Täältä tulevat viekoittelevat kuvat; kuvat kâma lokan juopoista ja elostelijoista, jotka yllyttävät muita juomaan ja irstailemaan; kuvat kaikista himoista ja paheista, missä ihmisiä houkutellaan rikosten tekoon. Luonteeltaan heikot ja mediumistiset ihmiset jäljittelevät näitä kuvia apinamaisella tavalla ja niin lankeavat niiden vaikutuksille. Täällä ovat siroteltuina pahe-epidemioiden, onnettomuusaaltojen ja kaikenlaisten ryhminä tulevien yleisten katastrofien – sarjamurhien, maanjäristysten ja haaksirikkojen – siemenet. Juoppohulluuden akuuteissa tapauksissa kärsivän tietoisuus on tällä tasolla. Ope 161

Ruumiissa kâma on erityisesti yhteydessä vereen, maksaan, vatsaan, napaan ja lisääntymiselimiin, jättäen nyt pois päässä sijaitsevat elimet, jotka ovat yhteydessä psyykkiseen mieluummin kuin eläimelliseen puoleen. Ollen niin voimakkaasti yhteydessä elimiin, jotka ylläpitävät ja lisäävät elämää, kâman huippu on sukupuolivietti… Niinpä vapautuaksenne kâmasta teidän on vapauduttava kaikista aineellisista vaistoistanne – ”murskattava aine”. Mutta samalla teidän on muistettava, että kâma, josta osa on pahoja intohimoja ja mielenliikutuksia, eläimellisiä vaistoja, auttaa kuitenkin teitä kehittymään antamalla myös kohoamiseen tarvittavan halun ja kiihokkeen. Sillä kâma-prânassa ovat fyysiset elementit, jotka pakottavat kasvuun sekä fyysisesti että psyykkisesti, ja ilman näitä voimakkaita ja myllertäviä elementtejä edistystä ei voisi tapahtua.

Auringon vaikutus ihmiseen on sekä fyysinen että mentaalinen ja tämä auringon vaikutus ihmiskuntaan on yhteydessä kâma-prânaan, näihin kaikkein fyysisimpiin kâmallisiin elementteihin, sillä auringosta virtaa elinvoimaa, joka lankeaa niihin ja pakottaa kasvuun. Tästä syystä oppilaan on opittava hallitsemaan ja puhdistamaan kâmaa, kunnes ainoastaan sen energia jää jäljelle liikkeelle panevana voimana ja tuota energiaa ohjaa kokonaan manasinen tahto. Ope 211

Jokainen yksilö saa aikaan karmaa, joko hyvää tai pahaa, jokaisella päiväelämänsä teolla ja ajatuksella, ja samanaikaisesti hän tässä elämässään tyhjentää sitä karmaa, jonka entisyyden teot ja halut ovat saaneet aikaan. Kun näemme ihmisten kärsivän synnynnäisistä sairauksista, niin voimme varmuudella väittää, että nämä sairaudet ovat välttämättömiä seurauksia syistä, jotka he edellisissä ruumiillistumissaan itse ovat matkaan saattaneet. – TA

Voitetut intohimot, kuten tapetut tiikeritkään, eivät voi enää kääntyä repimään ihmistä. EO 20

”Väreilevä vedenpinta ei heijasta muuta kuin särkyneitä kuvia.” Mestari tarkoittaa, että niin kauan kuin oppilaat eivät ole hallinneet maailmallisia intohimojaan ja ovat tietämättömiä Totuudesta, heidän valmentautumattomat mielensä näkevät kaiken heidän maailmallisen eikä heidän todella henkisen, esoteerisen arvostelunsa valossa. EO 81

Korkeampi järki ohjaa tahtoa, alempi suuntaa sen itsekkäisiin haluihin. Ope 67

Aurinen fluidum on yhdistelmä elämä- ja tahtoprinsiipeistä, elämän ja tahdon ollessa yksi ja sama kosmoksessa. Se virtaa silmistä ja käsistä, kun toimivan tahto ohjaa sitä. Ope 69

Roomalaiskatolisen ja kreikkalaiskatolisen kirkon rippi on niin suuri synti siksi, että rippi-isä puuttuu tahdonvoimansa avulla lapsen tai aikuisen katuvan auriseen verhoon juurruttamalla keinotekoisesti vuodatuksia omasta aurisesta verhostaan ja heittämällä siemeniä versomaan kohteensa auriseen verhoon. Se on yksinkertaisesti samoilla linjoilla kuin hypnoottinen suggestio. Ope 40

Käpyrauhanen on se, mitä itämaiset okkultistit kutsuvat devakshaksi, ”jumalaiseksi silmäksi” eli ”kolmanneksi silmäksi”. Tähän päivään asti se on ollut henkisyyden pääelin ihmisen aivoissa, nerouden tyyssija, maaginen seesam, jonka mystikon puhdistunut tahto lausuu ja joka avaa kaikki totuuden tiet sille, joka tietää miten sitä on käytettävä. EO 115-116

Manasta on pidettävä ikuisena ja ei-ikuisena: ikuisena atomiselta luonteeltaan, ikuisena substanssina; ja rajallisena, kun se yhdistyy kaksinaisena kâmaan (eläimelliseen haluun eli inhimilliseen egoistiseen tahtomiseen), lyhyesti sanoen, alempaan puoleen. EO 127

Simon Tietäjällä oli useita oppilaita, joille hän opetti magiaa. He käyttivät hyväkseen ns. eksorsismia eli manausta (kuten Uudessa Testamentissa), loitsuja ja taikajuomia; uskoivat uniin ja näkyihin ja saivat niitä aikaan tahdollaan; ja lopulta pakottivat alemmanlaatuiset henget tottelemaan itseään. Simon Tietäjää kutsuttiin nimellä ”Jumalan suuri voima”, kirjaimellisesti ”Suureksi kutsutun jumaluuden voima”. Sitä mitä silloin kutsuttiin magiaksi, sanomme nyt teosofiaksi eli jumalaiseksi viisaudeksi, voimaksi ja tiedoksi. EO 64

Vanha vertaus, jossa Simon Tietäjä nai Troijan Helenan:
Ne jotka ymmärsivät sen täysin, tiesivät, mitä ”Helena” tarkoitti. Se on âtma-buddhin avioliitto manaksen kanssa, jonka yhtymän kautta tahto ja ajatus tulevat yhdeksi ja saavat jumalaisia kykyjä. Sillä âtma ihmisessä, ollen puhdas olemukseltaan, alkuperäinen jumalainen tuli, kuuluu kaikille tasoille; ja buddhi on sen käyttöväline eli ”isän” synnyttämä ajatus, joka synnyttää vuorostaan ”isän” ja myös tahdon. Se on ”se joka on ollut, on ja on oleva”, siten tullen yhdessä manaksen kanssa miehis-naiselliseksi ainoastaan tässä piirissä. Tästä johtuu, että kun Simon puhui itsestään isänä ja poikana sekä pyhänä henkenä ja Helenasta Epinoianaan, jumalaisena ajatuksena, hän tarkoitti buddhinsa avioliittoa manaksen kanssa. Helena oli sisäisen ihmisen shakti, naisellinen voima. EO 65

”Ikuinen aine” saa erilaiset muotonsa alemmassa aionissa luovilta enkeleiltä eli rakentajilta, kuten me niitä kutsumme. Miksei siis ihminen, korkeimman aionin suoranainen perillinen, tekisi samoin ajatusvoimallaan, joka on syntynyt hengestä? Tämä on kriyashakti, kyky aikaansaada näkymättömästä, häviämättömästä aineesta muotoja objektiivisella tasolla mielikuvituksen ja tahdon voimalla. EO 63

Puhtaasti eläimellinen tajunta, koostuu ruumiin kaikkien muiden solujen paitsi sydänsolujen tajunnasta. Sydän on ihmiskehon kuningas, sen tärkein elin… Sydämen kohta, joka kuolee kaikkein viimeisimmäksi, on elämän tyyssija, kaiken keskus, Brahmâ, ensimmäinen kohta joka elää sikiössä ja viimeinen joka kuolee. Kun joogi haudataan transsitilassa, tämä kohta elää, vaikka muu ruumis näyttäisi kuolleelta, ja niin kauan kuin se on elossa, joogi voidaan herättää henkiin. Tämä kohta sisältää mahdollisuutena mielen, elämän, energian ja tahdon. Elämän aikana se säteilee prisman värein, liekehtivänä ja helmiäisenä. Sydän on henkisen tietoisuuden keskus, kuten aivot ovat älyn keskus. Mutta ihminen ei voi ohjata tätä tietoisuutta eikä suunnata sen energiaa, ennen kuin hän on yhtä buddhi-manaksen kanssa; siihen asti se ohjaa häntä – jos voi. Tästä johtuvat omantunnon tuskat ja tunnonvaivat. Ne tulevat sydämestä, eivät päästä. Sydämessä on ainoa ilmennyt jumala, kaksi muuta ovat näkymättömiä, ja juuri tämä edustaa kolminaisuutta âtma-buddhi-manas. Ope 103

Ihmisen älyllinen ja psyykkinen kasvu on edistyvä sopusoinnussa hänen siveellisen parantumisensa kanssa, ja aineelliseen ympäristöön on heijastuva hänen sisässään vallitseva rauha ja veljellinen hyvä tahto eikä eripuraisuus ja riita, mikä tätä nykyä on nähtävissä kaikkialla ympärillämme. – TA

[Markuksen evankeliumin, 11:23] Sanat ”jos joku sanoisi tälle vuorelle: nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen!, se myös tapahtuu, jos hän ei sydämessään epäile” eivät ole turhia sanoja. ”Usko” olisi vain käännettävä TAHDOKSI. Usko ilman tahtoa on kuin tuulimylly ilman tuulta – se ei tuota seurauksia. SO2, 60

Dzyanin kirjassa sanotaan alkuihmisestä, kun hän ensin heijastuu ”luuttomasta”, ruumiittomasta luojasta:

”Ensin henkäys, sitten buddhi ja Varjon Poika [ruumis] 'LUOTIIN'. Mutta missä oli keskus [keskimmäinen prinsiippi, manas]? Ihminen on tuomittu. Jääden yksin yhtenäinen [erilaistumaton elementti] ja vâhana [buddhi] – syyttömän syy – murtuvat erilleen ilmenneestä elämästä” – ”jollei niitä kiinnitä yhteen ja pidä koossa keskimmäinen prinsiippi, JÎVAN persoonallisen tietoisuuden käyttöväline”, selittää Kommentaari.

Toisin sanoen, kahdella korkeammalla prinsiipillä ei voi olla mitään yksilöllisyyttä maan päällä, ne eivät voi olla ihminen, ellei ole a) mieltä, manas-egoa, joka tuntee itsensä, ja b) maallista väärää persoonallisuutta eli itsekkäiden halujen ja persoonallisen tahdon ruumista, joka kiinnittää kokonaisuuden ikään kuin keskuksen (niin kuin se todella on) ympärille, ihmisen fyysiseen muotoon. Viides ja neljäs prinsiippi – manas ja kâma-rûpa – sisältävät kaksinaisen persoonallisuuden: todellisen kuolemattoman egon (jos se sulautuu kahteen korkeampaan) ja väärän, katoavaisen persoonallisuuden, niin kutsutun mâyâvin eli astraaliruumiin eli eläimellis-inhimillisen sielun – ja näiden kahden on oltava tiiviisti sulautuneita täydellistä maallista olemassaoloa varten.

Ruumiillistuttakaa Newtonin henkinen monadi, istuttakaa se suurimpaan pyhimykseen maan päällä, jolla on täydellisin fyysinen ruumis, mitä voidaan ajatella – ts. kaksi- tai jopa kolmeprinsiippinen ruumis, joka muodostuu sthula-sharîrasta, prânasta (elonprinsiipistä) ja linga-sharîrasta – mutta jos siltä puuttuu keskimmäinen ja viides prinsiippi, olette luoneet idiootin – parhaimmassakin tapauksessa vain kauniin, sieluttoman, tyhjän ja tiedostamattoman olennon. ”Cogito – ergo sum” [”Ajattelen – siksi olen olemassa”] ei voisi saada mitään sijaa sellaisen olennon aivoissa, ei ainakaan tällä tasolla. SO2, 241-242

Bodhi ei ole pelkästään tiedontäyteinen tila. Se on myös rajoittamattoman sekä subjektiivisen että objektiivisen vapauden ja vapautuksen tila. Subjektiivisesti se on vapautumista moraalisista ja henkisistä tahroista. Toisin sanoen se käsittää vapautumisen esimerkiksi viidestä mielen myrkystä (ahneus, viha, mielen hajaannus, ylpeys ja tietämättömyys), vapautumisen kaikista negatiivisista tunteista, vapautumisen koko koneellisen mielen prosessista. Objektiivisesti se on vapautumista tahrojen seurauksista. Toisin sanoen se käsittää vapautumisen karmasta ja jälleensyntymästä, vapautumisen elämänpyörästä pyörimisestä. Myönteisemmästä näkökulmasta voidaan sanoa, että tämä vapaus, Bodhin tahtoaspekti, käsittää keskeytymättömän luovuuden, erityisesti henkisen luovuuden ja spontaanisuuden.

Sangharakshita, Opas Buddhan polulle

PRINSIIPIT

ARHAT-KOULUN 7-KERTAINEN JAOTUS	BRAHMALAINEN 4-KERTAINEN JAOTUS
1. sthûla-sarira eli fyysinen ruumis 2. prâna eli elonprinsiippi 3. linga-sharîra eli astraaliruumi	Sthûla-sharîra eli fyysinen ruumis
4. kâma-rûpa eli himoruumis ( alempi manas eli äly) 5. manas ( korkeampi manas eli järki)	sûkshma-sharîra eli ajatusruumis
6. buddhi eli henkinen sielu	kârana-sharîra eli syyruumis
7. âtma eli henki	âtma eli henki

Taulukko: T. Subba Row, Bhagavadgîtân filosofiaa

Otteet on poimittu seuraavista teoksista:
H. P. Blavatsky, Esoteeriset opetukset, EO
H. P. Blavatsky opetukset sisäiselle ryhmälle, Ope
H. P. Blavatsky, Teosofian avain, TA
H. P. Blavatsky, Salainen oppi, I ja II osa, SO1 tai SO2

Lahden Minervan tutkimusryhmän materiaali 5.2.05. – P. C.